keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Yhtä juhlaa

Täällä Saksassa sitä taas ollaan. Suomi-loma hurahti nopeasti auringosta nauttiessa samaan aikaan, kun Keski-Eurooppa tulvi. Bambergissakin oli kuulemma joen pinta huomattavasti korkeammalla, mutta tilanne ei ollut niin paha kuin esimerkiksi Passaussa, missä olimme keväällä. 

Oli ihan outo fiilis pari ensimmäistä päivää Suomessa. Kaikki oli jotenkin niin tuttua, mutta samaan aikaan olin unohtanut paljon asioita Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilanne oli ihan samanlainen tullessani sunnuntaina Saksaan, mutta toisinpäin. Jotenkin olin onnistunut "unohtamaan" saksalaisen arkeni, sillä en osaa yhdistää mielessäni Saksan ja Suomen elämääni.

Suomi-aikani kului juhlissa ollessa tai niitä valmistellessa. Heti lauantaina oli kahdet ylioppilasjuhlat; Sirkun  ja serkkuni Minnan. Onnittelut vielä molemmille ja tsemppiä tulevaisuuteen!

Sirkku <3

Minna <3
Meidän perus serkuskuva!

Sunnuntaina tuore maisterissisareni Henna piti kahvittelut. Oli kuuma päivä, mutta juhlat onnistuivat mitä parhaimmin. Onnea myös rakkaalle siskolle! Teit kovan työn :)

Alkavana viikkona autoin ystävääni Katia toisen ystävämme Anitan häävalmisteluissa. Anita on meidän kaveriporukkamme ensimmäinen, joka meni naimisiin, joten välillä oli vähän epätodellinen olo, että ihan oikeastiko joku meistä jo avioituu. Juurihan kikattelimme yläasteen käytävillä ja lauloimme "Sika, se kohta paistetaan" niin äänekkäästi, että rehtorikin tuli siitä huomauttamaan, sillä lauloimme juuri erään luokan edessä, missä tehtiin koetta. Kaikkea outoa ja hauskaa on tullut tehtyä, mutta nyt kai on aika aikuistua. Olette kaikki mulle tosi tärkeitä! :)

 Katihan oli tosiaan kaaso, mutta kaksin on helpompi keksiä tarinoita ja leikkejä, joten löimme viisaat päämme yhteen ja saimme ohjelman kasaan. Kävin viikolla myös huilu- sekä lauluharjoituksissa, sillä esiinnyin sekä kirkossa että hääjuhlassa. Vähän meinasi usko loppua huilunsoittooni; enhän ehtinyt kamalan paljon harjoitella, mutta virheettä soitto lopulta meni. Lauantaina koitti sitten suuri päivä, jolloin Anita ja Anssi saivat toisensa. <3

A&A hääkakun leikkaus
Kumpikohan lopulta polkaisi ensin?

Sunnuntaina matkustin haikein mielin takaisin Saksaan. Nämä kolme päivää ovat kuluneet todella hitaasti ja alkaa mittani olla jo täynnä muutenkin tätä saksalaisuutta. Suomessa on kaikki vain niin paljon helpompaa. Minulla kuitenkin on jo lentolippu takaisin Suomeen heinäkuun lopulla, joten voin alkaa odottaa lopullista palaamista kotiin. Sitä ennen aion kuitenkin nauttia täysillä loppuaikani täällä Keski-Euroopassa. :)

2 kommenttia:

  1. oli kyllä niin ihanaa kun kvit, ja susta oli suunnaton apu viimehetken fiksailuissa! :))

    VastaaPoista