Suomivieras

Viimeiset viisi päivää vieraanani oli täällä ihana Sirkku. Mä ainakin tykkäsin kovasti, toivottavasti Sirkkukin.

Teimme joka päivä jotain pientä. Ensimmäisenä iltana lähdimme heti oluelle Lewinskyyn. Kyllähän mun piti maistattaa Sirkulle heti saksalaista olutta. Eipä tainnut ihan heti maistua. Perjantaina kiertelimme ja vähän myös shoppailimme Bambergissa. Näytin kaikki pakolliset nähtävyydet ja kävimme syömässä isot jääätelöannokset. Illalla kannustimme Leijonia COE:lla ja onneksi toivat voiton kotiin. Olimme Anniinan kanssa vielä lyöneet vetoa yhden saksalaisen kanssa, että jos Saksa voittaa, niin me teemme hänelle ruokaa ja jos Suomi voittaa, niin hän kokkaa meille. Eipähän tarvi kokata vaikka välillä siltä vaikuttikin.

Lauantaina kaupungilla oli meneillään yhtä sun toista. Sinne oli pystytetty erilaisia kojuja sunnuntain juoksukisoja varten. Siellä sitten haahuiltiin paikasta toiseen muutaman muun ihmisen kanssa. Illalla oli vuorossa taas lätkää.

Sunnuntaina kävimme kannustamassa tuntemattomia juoksijoita. Siellä eri-ikäiset juoksentelivat keskellä kaupunkia eri mittaisia reittejä. Taisipa olla yhtenä vaihtoehtona ihan maratoonikin. Mepä laitoimme vaan jätskiä ja vohvelia nassuun emmekä edes yrittäneet kuntoilla. Illalla kävimme Bambergin parhaassa pitsapaikassa Salinossa syömässä, jonka jälkeen kävimme Luitpoldissa olusilla. 

Maanantai-päivän olin luennoilla ja Sirkku puuhasi täällä omiansa. Kävimme tauolla syömässä patongit yhdessä ja lopulta pääsin kuudelta kotiin. Yhdeksän maissa menimme kunnon saksalaispubiin Fässla Stubeniin. Meinasi vähän ilo pilaantua, kun Sirkku sai viestin, että huominen Nürnberg-München lento on peruttu! Siinä sitten koitin soittaa Lufthansan asiakaspalveluun eikä vastattu 20 minuutinkaan kuluttua. Joimme oluet loppuun lähdimme tekemään suunnitelma B:tä tietokoneen ääreen. 

Tiistai-aamuna matkustimme junalla Müncheniin. Yli kolme tuntia siinä meni, mutta pääsimme kentälle ja Sirkkukin pääsi lopulta kotiin Suomeen. Minä kävin siinä samalla sitten kiertelemässä Munchenin keskustassa ja löysin vihdoin balleriinat. 

Heti oluelle!

Sabrina

Untere Brücke

Rosengarten

Keskustassa

Luitpold

Lovely girls

Huomenna suuntaan nokkani kohti SVEITSIÄ! Takaisin tulen sunnuntaina. Mahtavaa päästä moikkaamaan isoveljeä!

Vähän erilainen vappu

Vappu tuli ja meni. Täällä ei kyllä oikeastaan edes tuntunut, että olisi koko vappua ollutkaan. Vaasassa oltiin juhlittu vappua jo monta päivää, kun me vasta aloitimme tiistai-iltapäivänä. Serpentiini toi hieman kaivattua tunnelmaa.

Vappupäivällinen

Munkkia ja "simaa" (aka Radler)

Illalla menimme Tanz in den Mai -tanssitapahtumaan. Siellä tanssahdeltiin kansanmusiikin tahdissa vaikka oli sinne eksynyt myös kappale "Metsään on tullut jo syys." Onneksi ei tarvinnut näyttää ihan toopelta, sillä meille opetettiin kaikki tanssit. Tanssiminen kun ei ole vahvin lajini...

Tanz in den Mai

SMILE!

Tulimme sitten meille viettämään iltaa pienellä porukalla. Juuri siivotusta kämpästä ei ollut enää tietoakaan aamulla eikä lupautunut siivoajakaan ilmestynyt muuta kuin hakemaan illalla unohtamansa tavarat. 

Silly people

Päivällä pidimme sisäpiknikin asuntolamme kattohuoneessa herkkujen kera. Täälläkin on onneksi 1.5. vapaapäivä.

Piakoin lähden Nürnbergiin ihanaista Sirkkua vastalle! Hän saapuu vähän ennen kuutta lentoasemalle.

Kuukauden päästä pitääkin ottaa uusi kuva, kun Sirkulla on lakki! :)

Eroavaisuuksia

On ollut ihanan leppoisa sunnuntaipäivä. Olen touhannut kouluhommien parissa koko päivän välillä netissä surffaillen. Aloitin vihdoin ja viimein kirjoittaa saksalaista päiväkirjaani. Se on parin kurssin tehtävä. Toinen on kulttuuripainotteinen ja toinen on Saksan sekä kotimaan välisten erojen pohdintaa. Siitä sainkin idean kirjoittaa tänne joitain eroavaisuuksia, joita olen kohdannut. Olen kyllä varmasti jotain jo maininnutkin aikaisemmissa postauksissa.

Kaupat:

Hintataso on ihan mielettömän paljon alempi kuin Suomessa! Käyn kaupassa kerran tai pari viikossa, joten silloin tulee ostettua kerralla vähän enemmän. Aluksi ajattelin ennen kassalle menoa, että joo nämä ostokset maksavat suurinpiirtein neljäkymppiä. Sitten kassatäti sanoo "23 Euro, bitte." Ensimmäisinä päivinä suu loksahti auki, mutta nyt olen jo tottunut hyvään. Saan varmaan Suomessa sydänkohtauksen, kun menen ensi kertaa kauppaan. Ja vielä sekin, että vahvempia alkoholeja saa ihan ruokakaupasta pilkkahintaan. Tämän hetken valkoviinisuosikkini Mädchentraube maksaa 1,79 €!

Laktoosittomia tuotteita on turha alkaa etsiä. 

Täällä ei vaan nuo Visat ja Visa Electronit toimi joka paikassa. Ensimmäisinä viikkoina olikin pakko olla käteistä, kun ei ollut vielä saksalaista pankkikorttia.

Yliopistoruoka:

Lupaan, että palattuani takaisin Suomeen en enää valita Buffetin tai Mathildan ruuista. Ne sentään ovat terveellisiä, mutta täältä ei muuta melkein saakaan kuin ranskalaisia ja schnitzeliä tai wurstia niiden lisukkeeksi. Salaattitarjonta on olematon ja siitäkin saa maksaa erikseen about 50-60 senttiä. Siitä päästäänkin yliopistoruuan hintaan: kalliimpaa kuin Suomessa. Saadaan opiskelijakortilla jonkinmoinen alennut, mutta silti hinta kohoaa 3-4 euroon.

Pankit:

Suomessa ulkomaalainen saa sentään englanninkielistä palvelua ja kaikki asiakirjat ovat englanniksi, mutta toisin on Saksassa: nur auf Deutsch eli vain saksaksi. Enpä olisi selvinnyt pankkitilin avaamisesta ilman tandempartneria.

Deutsche Bahn:

Voisi luulla, että saksalainen junaverkosto on hyvä ja täsmällinen. Kyllähän junat kulkevat suhtkoht ajassa, mutta muita heikkouksia kyllä löytyy. Viime viikolla raiteen vaihtumisesta ilmoitettiin kaksi minuuttia ennen junan lähtöä. Nur auf Deutsch! Siinähän sitten juoksimme alikulun kautta täyteen junaan. Junalipun ostaminen netistä on hirveän monimutkainen prosessi ja jos ostaa suoraan tiskiltä, saa pulittaa kaksinkertaisen hinnan nettihintoihin verrattuna.

Ihmiset:

Ihmiset ovat aivan ihania täällä (lukuun ottamatta asuntolamme kanslistia, joka nauraa häikäilemättä, jos hänelle puhuu saksaa hieman epäymmärrettävästi, tai ei ymmärrä mitä hän sanoo). On hauskaa tervehtiä ihan tuntemattomia. Keski-ikäisetkin miehet jokseenkin tykkäävät toivottaa hyvää huomenta kahdelle nuorelle ja blondille naiselle...

No joo, päällisin puolin hommat toimivat täälläkin. Mutta pianpa menen tästä taas katsomaan leffaa Andrewille. Alkaa olla jo traditio, että leffailta on sunnuntaina.

Tästä vielä vähän saksalaisia sulosointuja korville. 

Ganz ruhig

Taas yksi viikko purkissa. Ei ainakaan ole liian rankkaa, kun lukujärjestys on mitä on. Päätin ruotsin tunnin jälkeen, että sitähän minä en kyllä ota. Ensimmäiset 40 minuuttia yritin kakistella ruotsin sanoja, mutta huonolla menestyksellä. Viimeiset 40 minuuttia tunnista en enää tiennyt kumpaa kieltä puhun (saksaa vai ruotsia) ja tunnin jälkeen en enää osannut puhua saksaa enkä kyllä pahemmin ruotsiakaan. Päätin siis, että keskityn nyt saksan kieleen enkä yritä ottaa kaikkia mahdollisia kieliä. Suomessa kuulee taas ruotsia ja saa otettua ruotsin kursseja, joten kyllä se taas muistuu syksyllä mieleen. 

Tämä viikko onkin ollut vähän rauhallisempi. Keskiviikkona olimme puistossa chillailemassa ja jotkut grillasivat. Nyt alkaa huomata, että porukka ei ole enää niin uutuudenviehätyksessä, sillä kuvien ottaminen on selvästi vähentynyt. Tästäkään illasta minulla ei ole kuvia. 

Torstaina oli taas Stammtisch niin kuin joka torstai. Silloin siis mennään porukalla pubiin istumaan ja hengailemaan. Meidän vakkaripaikka on Lewinsky's ja sinne suuntasimme tälläkin kerralla. 

Perjantaina suuntasin Passauhun, taas!  Oli niin mahtava paikka, että kun mua kysyttiin mukaan, niin olin heti lähtövalmis. Kello kuuden aamuherätys otti vaan vähän koville Stammtischin jälkeen, kun ei sieltä ihan kymmeneltä kotiin palattu. Oli kyllä mahtava ilma kävellä aamulla rautatieasemalle. Tiesin jo siinä vaiheessa, että päivästä tulee kuuma ja olisi voinut laittaa jotkut muut housut kuin farkut.

Linas, Raminta, minä, Eero und Sabrina

Porukka oli eri kuin viime kerralla ja teimme onneksi eri juttujakin kuin sunnuntaina. Kiipesimme kukkulan laella olevaan linnaan. Siellä oli museo, jonka sisäänpääsymaksu oli 4 €. Museo oli pettymys, sillä se ei ollut yhtään mielenkiintoinen. En suosittele sinne menemistä, että jos Passauhun menee, kannattaa kävellä ulkosalla. 

Passaun joe Ilz, Donau ja Inn ovat kaikki erivärisiä; musta, sininen ja vihreä. Kuulin siitä vasta eilen ja ajattelin, ettei eroa voi edes niin selvästi huomata. Sitten katsoin linnasta jokien yhtymäkohtaa ja todellakin eron huomaa!

Vasemmalla Ilz-joki, keskellä Tonava ja oikealla Inn.

Kävimme syömässä ja totta kai jätskillä. Kävimme katsomassa myös Passaun komeaa kirkkoa. Kyllä oli mahtava! Ehkä yksi kauneimmista, missä olen käynyt. Yksityiskohtia oli oli niin paljon, ettei niitä kaikkia edes ehtinyt nähdä.  Suunnitelmissa oli käydä Itävallan puolella, kilometri kun rajalle on, mutta voimat ja aika kävivät vähiin, joten jätimme sen tekemättä. 

Seuraavat viikot tulevat menemään tosi nopeasti. Ensi viikolla tänne tulee Sirkku mun vieraaksi. Jee! Sitten kun Sirkku lähtee takaisin Suomeen minä lähden Sveitsiin veljeni luo pidennetyksi viikonlopuksi. Sitä seuraava viikonloppu on tällä hetkellä vapaa, mutta sitten taas 24.-26.5. menen ekskursiolle Berliiniin! Sitten matkustankin jo seuraavana perjantaina Suomeen viikoksi. 

Tänään koen varmaan ensimmäistä kertaa saksaksi dubatun elokuvan. Suunnitelmissa on nimittäin mennä viettämään sadepäivää elokuviin. Luvassa on varmaan Die Croods (The Croods) animaatioleffa.