Eroavaisuuksia

On ollut ihanan leppoisa sunnuntaipäivä. Olen touhannut kouluhommien parissa koko päivän välillä netissä surffaillen. Aloitin vihdoin ja viimein kirjoittaa saksalaista päiväkirjaani. Se on parin kurssin tehtävä. Toinen on kulttuuripainotteinen ja toinen on Saksan sekä kotimaan välisten erojen pohdintaa. Siitä sainkin idean kirjoittaa tänne joitain eroavaisuuksia, joita olen kohdannut. Olen kyllä varmasti jotain jo maininnutkin aikaisemmissa postauksissa.

Kaupat:

Hintataso on ihan mielettömän paljon alempi kuin Suomessa! Käyn kaupassa kerran tai pari viikossa, joten silloin tulee ostettua kerralla vähän enemmän. Aluksi ajattelin ennen kassalle menoa, että joo nämä ostokset maksavat suurinpiirtein neljäkymppiä. Sitten kassatäti sanoo "23 Euro, bitte." Ensimmäisinä päivinä suu loksahti auki, mutta nyt olen jo tottunut hyvään. Saan varmaan Suomessa sydänkohtauksen, kun menen ensi kertaa kauppaan. Ja vielä sekin, että vahvempia alkoholeja saa ihan ruokakaupasta pilkkahintaan. Tämän hetken valkoviinisuosikkini Mädchentraube maksaa 1,79 €!

Laktoosittomia tuotteita on turha alkaa etsiä. 

Täällä ei vaan nuo Visat ja Visa Electronit toimi joka paikassa. Ensimmäisinä viikkoina olikin pakko olla käteistä, kun ei ollut vielä saksalaista pankkikorttia.

Yliopistoruoka:

Lupaan, että palattuani takaisin Suomeen en enää valita Buffetin tai Mathildan ruuista. Ne sentään ovat terveellisiä, mutta täältä ei muuta melkein saakaan kuin ranskalaisia ja schnitzeliä tai wurstia niiden lisukkeeksi. Salaattitarjonta on olematon ja siitäkin saa maksaa erikseen about 50-60 senttiä. Siitä päästäänkin yliopistoruuan hintaan: kalliimpaa kuin Suomessa. Saadaan opiskelijakortilla jonkinmoinen alennut, mutta silti hinta kohoaa 3-4 euroon.

Pankit:

Suomessa ulkomaalainen saa sentään englanninkielistä palvelua ja kaikki asiakirjat ovat englanniksi, mutta toisin on Saksassa: nur auf Deutsch eli vain saksaksi. Enpä olisi selvinnyt pankkitilin avaamisesta ilman tandempartneria.

Deutsche Bahn:

Voisi luulla, että saksalainen junaverkosto on hyvä ja täsmällinen. Kyllähän junat kulkevat suhtkoht ajassa, mutta muita heikkouksia kyllä löytyy. Viime viikolla raiteen vaihtumisesta ilmoitettiin kaksi minuuttia ennen junan lähtöä. Nur auf Deutsch! Siinähän sitten juoksimme alikulun kautta täyteen junaan. Junalipun ostaminen netistä on hirveän monimutkainen prosessi ja jos ostaa suoraan tiskiltä, saa pulittaa kaksinkertaisen hinnan nettihintoihin verrattuna.

Ihmiset:

Ihmiset ovat aivan ihania täällä (lukuun ottamatta asuntolamme kanslistia, joka nauraa häikäilemättä, jos hänelle puhuu saksaa hieman epäymmärrettävästi, tai ei ymmärrä mitä hän sanoo). On hauskaa tervehtiä ihan tuntemattomia. Keski-ikäisetkin miehet jokseenkin tykkäävät toivottaa hyvää huomenta kahdelle nuorelle ja blondille naiselle...

No joo, päällisin puolin hommat toimivat täälläkin. Mutta pianpa menen tästä taas katsomaan leffaa Andrewille. Alkaa olla jo traditio, että leffailta on sunnuntaina.

Tästä vielä vähän saksalaisia sulosointuja korville.