keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Ihanaakin ihanampi Sveitsi

Kyllä se Sveitsi on edelleen lempparimaani! Kaikki on niin leppoisaa ja kaunista siellä. Ihmiset ovat ihan omaa luokkaansa ja viihdyn siellä aina yhtä hyvin. Ja tietysti oman veljen näkeminen on aina mahtava juttu. :)




Lähdin siis torstai-aamuna aikaisin junalla kohti Zürichiä. Parin junan vaihdon ja 7,5 tunnin köröttelyn jälkeen saavuin Sveitsiin. Jaakkohan se oli siellä minua vastassa. Kiertelimme hetken aikaa Zürichin kaduilla, mutta pianpa rupesi satamaan, joten kävelimme autolle ja suuntasimme Jaakon kotikylään.


Sää ei suosinut perjantaina ollenkaan, mutta siitä huolimatta lähdimme ajelemaan Alpeille. Vaikka vuorten huippuja ei pilvikerroksen takia nähnytkään, niin kyllä maisemat olivat silti Suomitytölle upeat. Ne kaikki alppikylät alppitaloineen, serpenttiinitiet ja rauhallinen tunnelma oli ihan erilaista, mihin Suomessa (tai Saksassa) on tottunut. Mieleen tuli ihan Pikku Heidi -lastenohjelma. Näimme jopa Pikku Heidin valkohapsi-isoisänkin ruohoa leikkaamassa ;)

Laskettelukausi ohi, mutta lunta on vielä vähän.
Kävime hörppimässä kaakaot.

Söpö alppitalo
Söpö alppikylä
Kyllä kelpaisi tuollaisessa hotellissa yöpyä.
Pikku Heidi -maisema
Lauantaina otimme vähän rauhallisemmin. Autossa oli tullut istuttua paljon, joten vietimme aikaa kotilaaksossa. Illemmalla menimme syömään yhteen rinteellä sijaitsevaan ravintolaan. Niitä söpöjä maatilaravintoloita löytyy joka puolelta. Taitavat sveitsiläiset olla enemmän ravintoloissa kävijöitä kuin suomalaiset, sillä Suomessa ei menestyisi ravintola, joka on keskellä ei mitään.

 Menuna oli Fondue eli sulatettua juustoa kattilassa, johon kastetaan leivänpaloja ja sitten se herkutellaan viinin kera. En viime syksynä päässyt kokeilemaan, sillä maistoimme Raclettea, mutta vihdoin sain kokea tuon toisen juustoherkun. Ja olihan se mahtavan hyvää! Jos menette Sveitsiin, niin Fondueta on pakko maistaa. Ruuan jälkeen kiipesimme vielä 1400 metriin katselemaan maisemia eli korkeammalle kuin Suomen korkein kohta. Kyllä siellä mieli lepäsi, kun niitä maisemia ihasteli.

Keskittyneesti, ettei leivänpala varmasti tipahda juustoon. Siitä kuulemma saa "rangaistuksen."

Sepäs oli herkullista!
Fondue <3
Parhaan isoveljen kanssa!


Siitä vaan riippuliitämään
Sunnuntaina oli kotiinlähdön aika. Ajoimme taas Zürichiin ja junani lähti vähän ennen kolmea. Seitsemän tunnin matka neljällä vaihdolla. Vähän jännitti, että jos junat ovat myöhässä, niin en ehdi jatkoyhteyksille. Lopulta kaikki meni kuten pitikin ja olin kymmenen aikaan takaisin kämpillä.

Hieman masensi tulla takaisin, ja onkin ollut muutaman päivän taas koti-ikävä Suomeen. Onneksi ei ole enää kuin 2,5 viikkoa, niin pääsen käymään kotomaassa.

Kiitos vaan Jaakolle. Oli kiva käydä moikkaamassa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti