Kylläpä on taas kaipuu ihanaan koto-Suomeen. Juuri tuossa Katin kanssa skypettelin ja puhelu muistutti taas niin paljon Suomesta. Tuli ihan ikävä kaikkia suomalaisia rutiinejani kuten yliopistolle kävelyä tai Minimanissa ostoksilla käyntiä. Täällä menen bussilla ZOBille (Zentraler Omnibus Bahnhof) eli pääbussipysäkille ja kävelen muutaman sata metriä yliopistolle. Kaupat eivät ole yhtään niin siistejä kuin esimerkiksi Minimani, joka on jo Suomen mittakaavassa aika sotkuisen oloinen. Kaikki tuotteet on vain heitetty ympäri Lidliä, Aldia tai Realia. Jopa Lidl on täällä mielestäni sotkuisempi kuin Suomessa.
No mutta, ettei ihan kaupoista valittamiseksi mene, niin on täällä ollut tosi hauskaa. En vaihtaisi sekuntiakaan pois, koska jokainen niistä on opettanut jotain. Olen oppinut jo näiden parin viikon aikana arvostamaan suomalaisuutta ihan uudella tavalla. Voi kuinka asiat ovatkin monelta kantilta paremmin kotona. Hassua huomata jotain ihan uutta itsessään. Vielä pari vuotta sitten haikailin koko ajan muuttavani jonnekin ulkomaille, mutta nyt kun täällä sitten ollaan, niin iskeekin jäätävä Suomi-ikävä. Tai ehkä se johtuu vain siitä, että olen nainen.
Huh, kun tuli isänmaallinen olo! Josko sitten takaisin tänne Saksanmaalle.
Kävimme viime keskiviikkona "Underground Bamberg" -kierroksella. Täällä kaupungin alla on siis tunneleita, joita käytettiin esimerkiksi pommisuojina toisen maailmansodan aikana. Niitä on myös käytetty viini- ja olutkellareina. Tulipa taas kuunneltua opasta hyvin... En muista tuota enempää hänen sepustuksistaan! Ehkä sekin jo kertoo jotain, että räpsin kuvia melkein koko kierroksen ajan.
 |
| Pelottavan näköistä.. |
 |
| Anniina, Antoinette, minä ja Diana |
Torstaina oli Welcome Erasmus Party! Ensin olimme hengailemassa täällä minun ja Anniinan kämpällä skandinaavisella porukalla. Siitä suuntasimme Stammtischiin eli vain kokoonnuttiin jossain saksalaispubissa ja sieltä suuntasimme yökerhoon. En ollut kamalan myöhään vaan lähdin Dianan kanssa jo yhden jälkeen pois. Ikimuistoinen ilta, ei voi muuta sanoa.
 |
| Suomen ja Tanskan edustus |
 |
| Welcome Eramus Party |
Perjantai-iltana menimme "pikkuveljemme" synttäreiden kunniaksi espanjalaiseen ravintolaan syömään. Pikkuveljen nimityksen alkuperää en kyllä ihan tarkkaan muista, mutta rupesimme Anniinan kanssa kutsumaan häntä pikkuveljeksi. Ehkä siksi, koska hän on -93 ja todella mukava; ihan niin kuin pikkuveljet ovat.
 |
| Restaurant Bolero |
Nürnbergin eskursio oli vuorossa lauantaina. Aamulla bussi tuli noutamaan eri asuntoloista halukkaita exculaisia. Kävimme nopeasti jossain Nürnbergin korkeimmalle kohdalle näkemään koko kaupungin ylhäältä päin. Nürnberg on noin 500 000 asukkaan kaupunki eli miltei Suomen pääkaupungin kokoinen. Ei se kyllä ole yhtä kaunis ja idyllinen kaupunki kuin Bamberg, jonka pieneen vilskeeseen olen mukavasti sopeutunut. Mutta sen enempää emme Nürnbergin nähtävyyksiä nähneetkään, sillä suuntasimme tyttöporukalla shoppailemaan. Natürlich! Koko päivä kului kaupoissa ja taisimmekin olla ainoat shoppailijat, koska muilla ei kauppakasseja sitten ollutkaan bussiin saavuttaessa. Tarvitsin kuitenkin kengät ja ne myös löysin. Nürnbergiin olemme menossa seuraavan kerran ensi viikolla, niin josko sitten kävisin vaikkapa siinä kuuluisassa oikeustalossa.
 |
| Anne-Sofie |
 |
| Girls in Nürnberg |
Huomenna pidän esitelmäni saksan kurssilla. Aiheeni on suomalainen koulujärjestelmä ja saksalaiset koulut Suomessa (huimat yksi koulua!). Hyvin sain sen sitten kasaan vaikka aluksi panikoinkin. Eniten minua tosin jännittää se puhuminen, mikä tuottaa eniten ongelmia. Huomenna se on onneksi ohitse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti